Merkintöjä IFLA 2010-konferenssista

Osallistuin maailman suurimpaan kirjastotapahtumaan World Library and Information Congress: 76th IFLA General Conference and Assembly, lyhyesti IFLA-konferenssiin tai kavereiden kesken IFLA 2010:een. Se järjestettiin Göteborgissa 10.-15.8. 2010.

Ennen IFLA:a on tapana järjestää erilaisia satelliittikonferensseja, joissa keskitytään johonkin rajattuun teemaan pienemmällä osallistujamäärällä. Näitä satelliittikonferensseja ovat monet pitäneet antoisampana kuin itse päätapahtumaa, ainakin mitä tulee viralliseen ohjelmaan ja varsinaisiin esitelmiin. Itse en tällaista havainnut, vaan mielestäni parhaat konferenssiesitykset oli ystävällisesti ripoteltu tasaisesti koko konferenssimatkani ajalle.

Osallistuin kahteen esikonferenssiin:

Tässä kirjoituksessa puran kokemuksiani itse päätapahtumasta.

Monta IFLA:a

IFLA-konferenssi on niin suuri, että se väistämättä pilkkoutuu pieniin risteäviin tapahtumiin. Noin 3000 osallistujan kansainvälisessä konferenssissa samoista asioista kiinnostuneet hakeutuvat luontevasti yhteyteen toistensa kanssa. Jotkut ilmaisivat huolensa siitä, pääsevätkö eri maiden edustajat aitoon vuoropuheluun keskenään tällaisessa YK:n kaltaisessa maailmanfoorumissa. Jos yhteiskuntarakenne ja kieli ovat täysin erilaisia, on aito käytäntöjen vaihto vaikeaa. Toisaalta, ongelma koskee maailmaa sinänsä eikä sitä IFLA:n konferenssissa ratkaista.

Itsekin huomasin viettäväni aikaa lähinnä suomalaisten ja pohjoismaalaisten kanssa herättäen yhteishenkeä kirjaston kehittämiselle. Ja mikäs siinä, yllättäen verkostoituminen Suomen ja jopa oman yksikön sisällä oli yhtä tärkeä anti kuin kansainvälisten yhteyksien luominen. Mutta mitä tämä kertoo kansallisten yhteistyöfoorumien toimivuudesta ja käytöstä? Tässä voisi parantaa ehkä ennen kaikkea omaa toimintaa.

Fyysistä ja virtuaalista verkostoitumista

IFLA on totta kai suuri verkostoitumisen mahdollistaja, mikä on yhtä tärkeä funktio kuin tiedon ja kokemusten välitys virallisissa esitelmissä. Tähän liittyen oli hienoa seurata vielä yhtä itsenäistä osaa IFLA:n moninaisuudessa, Twitterin #ifla2010-tagia. Siitä muodostui tavallaan oma varjokonferenssinsa. En ole aikaisemmin käyttänyt Twitteriä—eikä tätä mielipidettä siis pidä tulkita yhteisölliseen mediaan hurahtaneen vaahtoamisena—mutta tiettyyn paikkaan ja aikaan punottuna Twitterin tosiaikainen informaatiovirta tarjoaa oikeasti jotain uutta ja hyödyllistä ainakin mobiililaitteissa. Konferenssin ”kanavalta” saa vinkkejä, missä sessiossa juuri nyt käydään mielenkiintoista keskustelua, linkkejä puheisiin liittyviin resursseihin, kritiikiä ja lentäviä lauseita. Erityiskiitos Macelle, joka hallitsi suvereenisti sosiaaliset kontaktit niin Twitterissä kuin fyysisessä todellisuudessakin.

Lupaavimmat kontaktit Labsin tiimoilta loimme Tukholman Kista Idea Lab-projektiin sekä tanskalaisiin.

Voisin ehdottaa että Twitteriin tai vastaaviin palveluihin erityisesti panostettaisiin Helsingin konferenssissa, mutta ei Twitteriin tarvitse panostaa. Se vain toimii. Ehkä tarkennus on paikallaan: Twitterin mahdollinen arvo on peräisin sen käyttäjien omista kiinnostuksista ja ajatuksista. Niinpä sellaiset tavat hyödyntää Twitteriä, jotka kumpuavat aidosta kiinnostuksesta ovat arvokkaita. Toki Helsingin konferenssissa voisi näyttää Twitter-viestejä vaikkapa erilaisissa näytöissä kaikelle kansalle, ja viestin aggregoiminen konferenssin sivuille lienee hyvä käytäntö. Mutta itse sisältö tulee Twitteriin toivottavasti jatkossakin luonnostaan aktiivisilta ja innostuneilta käyttäjiltä.

Vielä täytyy hieman hehkuttaa, miten sain sattumalta sovittua tapaamisen Talis-yhtiön Richard Wallisin kanssa Twitterissä. Richard tarjosi minulle oluen ja juttelimme tulevaisuuden kirjastometadatasta ja linkitetystä datasta. Keskustelu kytkeytyi myös tulevaan RDA-luettelointistandardiin ja selvitti minulle monia asioita RDA:n ja Linked data-yhteisön suhteista.

Esitykset

Lukuunottamatta nimekkäimpiä puhujia, suurin osa esityksistä järjestettiin päällekkäin, rinnakkaisilla konferenssipoluilla. Niistä valitseminen oli vaikeaa, mutta lähes jokaisessa valitsemassani sessiossa oli ainakin yksi hyvä esitys. Lähinnä jäi harmittamaan väliin jääneet esitykset, joista kuuli jälkikäteen kehuja.

Tässä parhaat näkemäni esitykset:

Session 117: Innovation and mobile in libraries

Jay Jordan, OCLC President & CEO, and
Mike Teets, Vice President of Innovation

OCLC:hen suhtaudutaan varauksella sen liiketoimintatapojen takia. He osaavat kuitenkin tehdä käyttäjälähtöistä ja nopeaa uusien palveluiden kehittämistä tutkimuksiin nojaten. Esitys oli sujuva ja esille nousi mielenkiintoisia uusia asioita mobiilialustoista, ja siitä mitä palveluja niiltä odotetaan.

Session 93: Congress track 1: Open access and digital resources. Multilingual bibliographic access: promoting universal access

Bibliographischer und universeller Zugriff: Schriftliche historische Quellen und Werke der fiktionalen Literatur in FRBR

Frank Förster (Christian-Albrechts-Universität Kiel, Kiel, Germany)

Korkealentoinen esitys eri FRBR-mallin kuvailun tasoista sovellettuna Joseph Conradin kirjaan Heart of Darkness.

http://www.ifla.org/files/hq/papers/ifla76/93-forster-en.pdf

Session 132 — National Libraries with CLM
National libraries promoting open access to knowledge

Creative Commons licenses: strategic implications for national libraries
Olivier Charbonneau (Concordia University, Montreal, Canada)

http://www.ifla.org/files/hq/papers/ifla76/132-charbonneau-en.pdf

Kysymyksiä herättävä esitys käytännön avointen lisenssien seurauksista Open Accessin kannalta.

Session 149 — Information Technology, Cataloguing, Classification and Indexing with Knowledge Management

Porting library vocabularies to the Semantic Web, and back. A win-win round trip
Bernard Vatant (Mondeca, Paris, France)

http://www.ifla.org/files/hq/papers/ifla76/149-vatant-en.pdf

Hauskasti esitetty katsaus siitä, mitä kirjastojen tarvitsee tehdä jotta heidän metadatansa saataisiin semanttiseen webiin. Vatant puhui kirjaston ja WWW:n viha-rakkaus-suhteesta, joka kuulemma lopulta väistämättä päätyy avioliittoon.

Posterisessioista

Labs-projekti osallistui konferenssin posterisessioon omalla posterillaan, mistä lisää toisessa kirjoituksessa. Posterisession ongelma oli tilanpuute, joka kuulemma johtui rahan puutteesta. Ehkä tähän voisi myös vaikuttaa posterien optimoidulla sijoittelulla tilaan.

Huomioita käytännön järjestelyistä

Posterisession ahtautta lukuunottamatta ruotsalaiset onnistuivat järjestelyissä varsin mainiosti. Göteborgin valtava messukeskus Svenska Mässan sopi myös tilaisuuteen hienosti. Mitä nyt eräässä sessiossa yritettiin ryhmätyötä ja -keskustelua siihen huonosti soveltuneessa suuressa auditoriossa.

Jopa langaton internet-yhteys toimi ensimmäisen päivän jälkeen tarpeeksi hyvin.

Sponsorien iltaisin järjestämät Night Spot-tilaisuudet painottuivat alkoholitarjoiluun, mikä ehkä osaltaan vieraannutti niistä muut kuin pohjoiseurooppalaiseen juomakulttuuriin tottuneet. Suomen vastaaviin tilaisuuksiin pitäisi saada ruokatarjoilua, ehkä sapaksia! Myös tila voisi olla kodikkaampi.

Lopuksi

IFLA-konferenssi oli siitä hämmentävä, että IFLA järjestönä jäi ainakin minulle hyvin etäiseksi. Toisaalta en alunperinkään ollut tilaisuuden byrokraattis-organisatorisista ulottuvuuksista niin kiinnostunut kuin kirjaston kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten tapaamisesta. Painotus itse asioissa, ei organisaatioissa.

Tässä mielessä konferenssi oli positiivinen yllätys. Innostusta omaan työhön loi myös se, että selvästi monet kirjastoalan ulkopuoliset olivat halukkaita saamaan kirjastoalaa mukaan maailman yleiseen kehitykseen: esimerkiksi juuri Linked Data-yhteisö, uudet tekijänoikeuden kehittämiseen keskittyneet tahot sekä piraattipuolue, ym. Toivottavasti tämä kertoo kirjastoalan edelleen nauttimasta arvostuksesta ja relevanssista myös tulevaisuudessa!

Be Sociable, Share!