Concordia, Gradmann, Siebinga: ”Europeana on ohjelmistorajapinta”

Europeana-think_culture_logo_top_3.jpg

IFLA Journalin 36. vuosikerran ensimmäisessä numerossa, sivulta 61 alkaen (maaliskuu 2010) on kiehtova artikkeli Euroopan digitaalisesta kirjastosta Europeanasta. Otsikko on Not just another portal, not just another digital library: A portrait of Europeana as an application program interface, kirjoittajina Cesare Concordia, Stefan Gradmann sekä Sjoerd Siebinga.

Artikkelin abstrakti:

To the general public, Europeana is primarily perceived as a portal exposing a great amount of cultural heritage information. Even though this perception is not entirely misleading, the main goal of Europeana is rather to build an open services platform enabling users and cultural institutions to access and manage a large collection of surrogate objects representing digital and digitized content via an application program interface (API). The paper covers some details of the overall data space schema, of the API description and of the Europeana Portal implementation; it also discusses use cases and the mental approach that users, in particular cultural institutions, should adopt to completely exploit the potential of the Europeana services platform together with a discussion of related risks. The authors represent key players in the Europeana specification, development and implementation process currently under way.

Kirjoitus käsittelee Europeanaa kahdesta mielenkiintoisesta kulmasta. Keskiössä ei ole se varsinainen Europeana.eu -palvelu (”Europeana-portaali”) johon ihmiset voivat mennä surffailemaan ja tekemään jotain hakuja. Sen sijaan Europeanaa tarkastellaan digitaalisen kirjaston hallintaohjelmistona (Digital Library Management System=DLMS). Lienee tarpeetonta sanoa, että koska maailma on kaunis ja hyvä paikka, on kyseessä luonnollisesti avoimen lähdekoodin hanke. Toisaalta teksti tarkastelee Europeanaa taustajärjestelmänä, jota voidaan käyttää ohjelmointirajapinnan (API) kautta koneellisesti.

Ensin mainittu, eli DLMS-kulma ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Kyseessä on modulaarinen, laajennettava, avoimen lähdekoodin ohjelmistohanke. Tällaista ohjelmistokehitys juuri pitäisi olla – myös kirjastoissa – vaikka me kirjastoammattilaiset emme vieläkään(!!) ole hyväksyneet tätä tosiasiaa. Artikkelissa Europeana -portaali jopa nöyryytetään kyseisen ohjelmiston referenssitoteutukseksi. Millaisenhan maailman me kirjastoammattilaiset muuten rakentaisimme, jos päättäisimme luoda Kansallinen digitaalinen kirjaston KDK:n yhdessä Europeanan kanssa, samalla teknologialla?

Toiseksi mainittu näkökulma tarjoaa Concordian, Gradmannin sekä Siebingan kynistä varsinaisen lainausten kultakaivoksen. Kappaleesta Mentality shift: Towards the cultural commons:

The approach we are propagating here is based on a strong assumption: we suppose that instead of trying to sustain the digital information silos of the past, cultural heritage communities are ready for an information paradigm of linked data and thus for sharing as much semantic context as possible.

ja edelleen

This mentality shift is a big leap, since it requires cultural heritage institutions to think, not primarily within the boundaries of their particular collections, but in terms of what these collections might add to a bigger, complex and distributed information continuum coupled with various contextual resources enabling European users to turn partial aggregations of this continuum into knowledge that is relevant in their specific context.

Tästä siilojen dekonstruktiosta on kyse semanttisessa webissä, open datassa sekä linked datassa -puheissa. Ideahan on vastaava kuin fyysisen aineiston (kirjojen, cd-levyjen tms.) ulos lainaamisessa: ei oleteta että kirjaston käyttäjät hyödyntävät aineistoa kirjaston omissa tiloissa ja konteksteissa, vaan aineisto annetaan heille mukaan ja he itse käyttävät sitä heille merkityksellisissä konteksteissa.

Artikkeli jatkaa vielä:

As part of this mentality shift, cultural heritage institutions will also need to increasingly feel part of a larger community sharing a set of generic standards for organizing information and making it available: the standards referred to here will mostly be created by external instances such as the W3C rather than by the cultural heritage communities themselves.

Hyvä artikkeli. Näennäisesti se käsittelee Europeanaa, mutta viesti on todellisuudessa se, että kirjaston on oltava yhteiskunnallisesti merkityksellinen toimija ja tukea käyttäjiä heidän omissa pyrkimyksissään. Myös verkossa!

Be Sociable, Share!