Nook hoitaa myös lainaamisen - ilman kirjastoa

Kirjakauppaketju Barnes & Noble lanseerasi odotetun Nook-lukulaitteensa Yhdysvaltain markkinoille. Ainakin Wiredin mukaan kyseessä on jo varsin pätevä laite.

Nookiin on sovitettu kaksi näyttöä, joista alempi on pieni värinäytöllinen ohjauslevy. Ohjauslevyltä voi selata kirjoja kansikuvineen. Barnes & Noblen vahvuus on sen oma noin miljoonan sähköisen julkaisun kanta, jota voidaan ladata laitteeseen langattomasti. Lukijan hinta on Yhdysvalloissa 259 dollaria.

Nook on ensimmäinen Googlen Android-käyttöjärjestelmään perustuva e-kirjanlukija. Lukijassa on 3G-yhteys ja WiFi. Yhteydet ovat lukijoissa jo arkipäivää, mutta Nook on ensimmäinen, joka tarjoaa nämä molemmat.

Nookin erikoisuus on, että se on ensimmäinen lukija, josta materiaalia voi myös lainata. Nookin käyttäjät voivat lainata laitteestaan niin PC:hen kuin iPhoneen. Kun kirjan lainaa, se ei ole enää alkuperäisen omistajan käytettävissä. Kirja palautuu käyttäjälle kahden viikon kuluttua. Nookin hauska toiminto on, että käyttäjät voivat laitteensa kautta tutustua ilmaiseksi kaikkeen Barnes & Noblesin tarjoamaan sähköiseen sisältöön käydessään Barnes & Noblesin liikkeessä.

Kuulostaako tutulta? Kuka tahansa keksi tämän, ansaitsee vuoden palkallisen loman. Kirjasto on keksitty uudelleen!

Nookissa tuntuisi olevan jotain syvällisesti oikein kuumana käyvässä e-laitekilpailussa. Toisin kuin Amazonin Kindle, Nook perustuu avoimeen käyttöjärjestelmään, jopa puoliavoimiin sisältöihin. Tosin täällä pohjoisessa arviot on tehtävä luottaen Wirediin ja ReadWriteWebiin, sillä itse laitteita ei täällä vielä näy. Amazonin hiljattainen Kindlen Suomi-lanseeraus oli lähinnä epälanseeraus. Amazon tulee toimittamaan Kindleä yli sataan maahan, mutta Suomi kuuluu maihin, joissa Kindlen langattomat yhteydet amputoitiin. Suomessa Kindleen ei myöskään voi ostaa suomenkielisiä kirjoja. Suomi näyttäisi kuuluvan Amazonin Kindle-strategiassa samaan alueeseen Valko-Venäjän, Moldovan ja Serbian kanssa. Muissa Pohjoismaissa Kindle toimii normaalisti. Miksi ihmeessä näin? Eikö Kindle löytänyt Suomesta kustantamokumppaneita?

Nook ja Kindle eivät toki ole alan ainoat yrittäjät. Kirjastoille uusista laitteista kiinnostava on varsinkin Sonyn Reader Touch. Yhdysvalloissa Sony on tehnyt sopimuksen kirjastojen e-sisältötoimittajan OverDriven kanssa. OverDriven ohjelmiston kautta kirjastojen asiakkaat voivat lainata DRM-suojattua aineistoa lukijaan 21 päiväksi. Asuksen kirjamaisesti avattava, kaksinäyttöinen lukija on tulossa lähiaikoina. Sen hinnaksi on haarukoitu 160 dollaria. Markkinoille on tulossa myös Creative, joka on tunnettu lähinnä äänikorteistaan. Ala on todellakin liikkeessä.

Uusia laitteita on siis tulossa markkinoille ja paljon. Mihin kiinnittää huomio kaiken tämän keskellä?

Kirjastoille tärkeää on nyt se, mitä tapahtuu kulissien takana. Viime kesänä suuret laitevalmistajat ryhmittyivät tukemaan avointa EPUB-formaattia. Vain Amazon jäi suljetun formaatin leiriin. Google Books julkaisi syksyllä koko julkaisuvapaan kataloginsa (n. miljoona kirjaa) samassa EPUB-muodossa. Useat lukijoista, Sonyn uusin lukija mukaan lukien, tukevat nyt suoraan Googlen kantaa. Koko tämä Googlen aineisto on siis saatavilla uuden sukupolven lukijoihin ilmaiseksi.

Alan suuri kysymys tietenkin on, ovatko e-lukijat tulevaisuuden massamedia vai pelkkä välivaihe. Tässäkin formaatin standardoimiskysymys on tärkeä. Myös Applen iPhone, joka edustaa hyvin toisenlaista näkemystä siitä, mihin kulutuskäyttäytyminen on suuntautumassa, tukee EPUB-formaattia. Applen konseptin mukaan laitteita ei tulisi suunnitella vain e-lukemiseen tai vain pitkien tekstien tarpeisiin. Apple ei usko yhden toiminnon laitteisiin ylipäätään. Applen kuva murroksesta koskee tekstin kuluttamista sinänsä. Applen on huhuttu tuovan markkinoille vuoden sisään oman tabletin, joka olisi suunniteltu juuri muuttuvaan kulutuskäyttäytymiseen. Mediassa jo tulevaksi julistettu "mediapad" hoitaa paitsi tekstin, myös kaiken kuviteltavan, niin Shakespearen klassikot kuin viime viikon Housen ja Idolsin. Creativen tuleva Zii MediaBook perustuu samantapaiseen konseptiin.

Jotta kuvio olisi täydellisen vaiheessa, suuret e-lukijavalmistajat ovat nyt alkaneet julkaista omia lukijaohjelmiaan iPhonelle. Suljettuun formaattiin jäänyt Amazon osti viime keväänä Stanzan, suosituimman iPhonen lukijaohjelman. Valmistajat pelaavat nyt molempia kortteja. Lukutavat muuttuvat, mutta suuret tekijät ovat päättäneet olla mukana, kävi miten kävi. iPhonen käyttöliittymä on todella niin ylivoimainen ja sen kehittäyhteisö niin aktiivinen, että se muuttaa jopa sitä, miten kustannus- ja kirjakauppatalot kääntyvät - ja miten me kulutamme kulttuuria.

***

Hyvä uutinen on, että perinteisten e-kirjanlukijoiden kanssa kirjasto on vielä turvassa. Puhumme edelleen romaaneista, tietokirjoista, teksteistä, perinteisestä kustantamobisneksestä. Nykyiset lukijat mallintavat perinteisiä kirjoja. Tämän kanssa kirjasto voi vielä toimia. Tarvitsemme vain laiteriippumattomuutta, avoimia standardeja ja suuria päätöksia.

Mutta miten käy kirjastoille Applen maailmassa? Entä jos kulutuskäyttäytyminen todella suuntautuu yhä enemmän kohti käsilaitteissa luettavaa monimediallista, rikkinäistä sisältöä. Kirjastojen tulisi valmistautua myös tähän. Olemmeko valmiita tuomaan sarjakuvia tai pelejä iPhoneen? Miten?

Kirjastoille kenttä on haasteellinen, mutta saattaa antaa myös mahdollisuuksia. Alan keskeisten toimijoiden saama yksimielisyys formaatista voi mahdollistaa kirjastojen aktiivisen roolin omien palveluidensa modernisointiin, ainakin perinteisen tekstin maailmassa. Avoin formaatti ei sulje kirjastoa ulos. Mikäli saamme järjestettyä aineistojen lisensoinnin, kirjastolla on vielä mahdollisuus e-lukijoiden maailmassa. Alankomaissa useat kirjastot lainaavat jo kaunokirjallista aineistoja sisältäviä lukijoita asiakkaille. Suomessa pioneeri on ollut Turun kaupunginkirjasto, jossa lukijoiden lainaaminen asiakkaille aloitettiin muutama kuukausi sitten.

Kulutuskäyttäytymisen muutos on jo suurempi haaste kirjastoille. Ja se todella tapahtuu nyt. Nookin kautta sisältöjä voi lainata kavereille, mutta iPhonessa kirjastojen perinteiset asiakkaat jakavat jo sisältöjä toisilleen. iPhonea todella käytetään lukemiseen. Aineistolla ja lukemisella ei myöskään tarkoiteta vain romaaneja, vaan myös sanomalehtiä, aikakauslehtiä, sarjakuvia, monimediaa, televisio-ohjelmia, blogeja, webiä ja pelejä. Tiedetäänhän kirjastoissa, mitä on tapahtumassa? Onko yhdessäkään yleisessä kirjastoissa testi-iPhonea? Kirjasto konseptoidaan nyt kirjaston ulkopuolella. Onko kirjastolla osaa tässä?

Kulutuskäyttäytymisen muutos voi tarkoittaa myös sitä, että kirjastojen tulisi nyt viimein unohtaa mikä on "kirja" aivan samoin kuin meidän tulisi nyt unohtaa, mikä on "laina". Mikäli haluamme mukaan digitaalisen sisällön välittämiseen, näin voi olla pakko tehdä. Digitaalisessa maailmassa kirja ei ole 1800-luvun romaaniperinne eikä kopio ole laina. Tekstit muuntuvat. Ehkä näin käy myös koko ajatukselle kirjastosta lainaamona. Onneksi se ei ole kuitenkaan kirjaston ainoa määritelmä. Kirjastojen toiseksi onneksi saamme tietenkin odottaa laajojen muutosten tapahtumista vielä hetken. Kirjastojen asiakkaiden suuren enemmistön muutosliikkeet ovat hitaampia kuin pienen kärkiryhmän. Tämä on yksi aivan rehellinen ja mahdollinen strategia: pitää huolta jo olemassa olevista asiakkaistamme.

Mutta mikäli mukaan halutaan, selvitysten ja odottelun aika taitaa kuitenkin olla ohi. Useampi ihminen lukee e-kirjansa käyttäen iPhonen Stanzaa (yli miljoona asennusta) kuin Kindleä. Mikäli digitaalisiin teksteihin vielä yritetään päästä käsiksi, aika alkaa olla nyt. Kirjastoissa irti pitäisi päästä myös epämääräisestä ilmaisusta e-teksti, joka kuulostaa lähinnä staattiselta PDF-tiedostolta, perinteisen kirjan kopiolta. Kyse ei ole vain tästä, vaan koko genren ja kulutusympäristön muutoksesta. Myös peli on teksti.

Toinen vaihtoehto on tietenkin rakentaa globaali avoimen tiedon ja kirjojen järjestelmä, jossa kirjastot ottavat takaisin roolinsa yhteisön ytimessä. Internet Archiven kunnianhimoinen BookServer tekee tätä nyt. Lukekaapa ReadWriteWebin loistava artikkeli.

Minä pidän kirjoista. (Ja iPhonen peleistä ja ReadWriteWebistä.)

Wired: Large-Screen Kindle Won’t Mean Squat if Apple Tablet Arrives