Web

IFLA Journalin 36. vuosikerran ensimmäisessä numerossa, sivulta 61 alkaen (maaliskuu 2010) on kiehtova artikkeli Euroopan digitaalisesta kirjastosta Europeanasta. Otsikko on Not just another portal, not just another digital library: A portrait of Europeana as an application program interface, kirjoittajina Cesare Concordia, Stefan Gradmann sekä Sjoerd Siebinga.

This was the poster our project had in the IFLA 2010 poster sessions.

Next, a description of the poster's grand idea, and how it all worked out!

Noniin tänään ELAG 2010-konferenssi tuntui lähtevän käyntiin ja pomoille ja managereille suunnatun kuuloisesta tasapaksusta höpinästä päästiin sellaiseen asiaan, jota olen juuri ELAGin kaltaiselta asiantuntijatapaamiselta odottanut. Ei sillä, ei eilinenkään huono ollut ja siitä kirjoitti Antti.

Olemme Labsissa puhuneet paljon avoimen datan puolesta. Mielestämme kirjastojen tulisi tuottaa ja julkaista esimerkiksi laadukasta kuvailutietoa verkossa sellaisessa muodossa, että tieto olisi vapaasti koko yhteiskunnan hyödynnettävissä.

ALA (American Library Assosiation) ja LITA (Library & Information Technology Assosiation) julkaisevat vuosittain listauksia kirjastojen teknologiatrendeistä. Norjalainen Thomas Brevik on puolestaan julkaissut listan alan suurimmista murheista.

Kirjakauppaketju Barnes & Noble lanseerasi odotetun Nook-lukulaitteensa Yhdysvaltain markkinoille. Ainakin Wiredin mukaan kyseessä on jo varsin pätevä laite.

Valkoinen talo on uusinut sivunsa. Samalla tekniikka vaihtui avoimen lähdekoodin Drupaliin.

Avointa lähdekoodia on käytetty Yhdysvaltain julkishallinnossa jo varsin laajalti. Avoin hallinto, avoin data ja avoin lähdekoodi sopivat hyvin yhteen. Tämä oivallettiin jo recovery.org-saitilla.

Ja nyt Drupal on siis myös Valkoisessa talossa.

Jopa Drupalin perustaja Dries Buytaert kommentoi tapausta.

Kirjastojen aineistoluettelointi ei ole aihe, joka saisi kansalaiset heiluttelemaan villisti käsiään ja huutelemaan kannustushuutoja. Paitsi tietenkin kirjastoseminaarissa.

Viime vuosina sielläkin havaittavissa on kuitenkin ollut otsikkojen samankaltaisuutta. Ala kärsii niin sanotusti dynamiikan puutteesta.

Mutta katsokaapa tätä: ‡biblios.net.

Teimme virtuaalisen uutuushyllyn pääkaupunkiseudun kirjastojen uutuuksista. (Kokeile demoa.)

Kirjoja voi selata hiirellä raahaamalla, näytön reunassa olevista nuolista tai näppäimistön nuolinäppäimillä.

Yhdistämällä Helmet-kirjastojen uutissyötteet kansikuvineen Cooliris-käyttöliittymään saimme aikaan näyttävää jälkeä. Demo toimii sellaisenaan selaimen Flash-soittimella, mutta sen katsomiseen on myös mahdollista ladata koneelle erillinen Cooliris-lisäosa. (Kannattaa kokeilla!)

Cooliris-käyttöliittymä soveltuu erityisen hyvin kosketusnäytölle.

Kirjastoissa ollaan sovittu, että teokset aakkostetaan tekijän sukunimen perusteella. Tämä pätee myös kirjastojen hakuliittymiin.

Aineistoluettelo on termi, jolla tarkoitetaan kirjastojen aineistohakua netissä. Alan slangissa puhutaan myös OPACeista, Online Public Access Catalogeista.

DC Public Libraryn iPhone-sovellus on hyvä esimerkki siitä, kuinka uusi tekniikka - hakusovellus iPhoneen - ei ole vain uutta tekniikkaa.

Kirjastokävijöiden lainoja, varauksia ja klikkauksia aistimalla saadaan tulevaisuudessa innostavaa tosiaikaista tietoa aivan uusimmista kiinnostuksen kohteista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää näkyvästi vaikkapa esittämällä sitä kirjastotilassa tai itsestään päivittyvällä www-sivulla.

Modernit nettiselaimet tarjoavat huimia mahdollisuuksia kirjaston rikkaan tietovaraston hahmottamiseksi paremmin. Sovelsimme JavaScript InfoVis Toolkit-työkalua Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmään. Katso tulos täältä. (Klikkaa laatikkoa, niin sen sisältö paljastuu. Toimii parhaiten Mozilla Firefox 3-selaimella. Testattu Internet Explorer 7, Safari.)